Alun perin ajatuksenani oli pitää välivuosi teatterilta, mutta kuinkas
siinä kävikään: lavalle ja peräti katolle ollaan kiipeämässä tänäkin
vuonna. Kovin monelle on tuntunut käyvän samoin, aina paikka paikoin
välivuodesta puhutaan, jahkaillaan hetki ja kas, jälleen ollaan täysillä
mukana. Eihän sitä malta poiskaan pysyä.
Viulunsoittaja katolla on
minulle musiikiltaan hyvinkin tuttu, tarina hieman kaukaisemmin ja
näyttämöllä olen sen nähnyt vain Helsingin kaupunginteatterissa viime
talvena. Kun kuulin viime kesän lopussa mikä musikaali Ypäjän
musiikkiteatterissa tullaan näkemään, niin huilitaukohaavet kaatuivat
siihen - totta kai halusin olla mukana! Kun musiikinjohtaja Mäkiranta
vielä tiedusteli kiinnostusta Viulunsoittajan rooliin, niin se oli menoa
viimeistään silloin.
Orkesterin penkillä olen viimeksi istunut Annie
Mestariampujassa vuonna 2009, sen jälkeen olen pysytellyt näyttelemisessä ja
kuorolaulussa. Nyt kuitenkin ylioppilaskirjoitusten, sen tuomien
velvollisuuksien ja ajanpuutteen vuoksi päätin siirtyä takaisin
orkesterin riveihin. Orkesterilla kun on luonnollisesti hieman vähemmän
harjoituksia: soittimen takaa ei tarvitse sen suuremmin miettiä
koreografioita, vuorosanoja tai paikkaa näyttämöllä.
Muutamat
treenit ovat orkesterin kanssa takana ja hyvään alkuun on musisoinnissa
päästy. Kotiharjoituksiakin on ollut mahdollista tehdä Mäkirannan
tekemien taustojen turvin. Onneksi matkaa sinne ensi-iltaan on
kuitenkin jäljellä, sillä töitä riittää kyllä! Positiivisin ja
luottavaisin mielin kesää kohti silti ollaan menossa.
Tänään
kokoonnuimmekin jälleen Perttulan koululle huoltamaan musiikkia
priimakuntoon. Tervetuloa kuuntelemaan onko harjoitus tehnyt tehtävänsä
14.6. alkaen!
- Sini -
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti