Tekijät
Esityksen Takana 10
Hannu Petäjoki
Hannu Petäjoki
Seuraavana
esittelyvuorossa oleva Hannu Petäjoki lienee ainoa, joka
toistaiseksi on saanut Ypäjän Musiikkiteatterilta elinikäisen
kunniatehtävänimityksen. Hannu nimittäin nimitettiin viime vuoden
keväällä Ypäjän Musiikkiteatterin Näyttämömestariksi aiempien
ansioidensa vuoksi. Ja se ansioluettelo on pitkä.
Hannu
liittyi Ypäjän Musiikkiteatteriin vuoden 1990 syksyllä, kun
silloinen musiikinjohtaja Riikka Jaakkola pyysi häntä mukaan.
Ensimmäisenä lavastetyönään Hannu mainitsee Viulunsoittaja
Katolla -musikaalia varten haetut nokkosturpeet Pikkasen Markun
kanssa vuoden 1991 kesällä. Sittemmin Hannun osuus ja työtehtävät
lavasteiden parissa ovat kasvaneet melkoisen suuriksi. Häneltä on
menty kysymään jos ei ole keksitty tapaa tehdä jotakin tai saada
jotakin tapahtumaan oikealla tavalla oikeaan aikaan. Sound of Music
-musikaalin alppien maalaus, linnun ampuminen hatusta Annie
Mestariampujassa, ja Titanicin höyrykone, näin muutamia
mainitakseni, ovat olleet Hannun ajatustyön tulosta. Siksipä hän
ehkä onkin saanut teatterilla lisänimen Pelle Peloton.
Vaan
tekeehän Hannu toki muutakin kuin vain keksii ja rakentaa. Aivan
viime vuosiin asti hänet nähtiin myös lavalla näyttelemässä,
mutta oma terveydentila ja omaishoitajana toimiminen vievät niin
paljon aikaa ja energiaa ettei hän enää jaksaisi lavasteiden
rakentamisen ohella vielä näytelläkin. Omaishoitajan arjen lisäksi
Hannu on viimeiset vuodet ollut Lounais-Hämeen Parkinson kerhon
puheenjohtaja ja aktiivinen museoautoharrastaja erityisenä
kiinnostuksen kohteenaan Opelit. Teatterillakin hän tekee
kaikenlaista: Myy käsiohjelmia, auttaa väliaikakahviossa
tarvittaessa, juoksee huolehtimassa paikkojen kunnosta ja opastaa
ihmisiä oikeisiin suuntiin. Hannun motto onkin melko osuva: “Mää
en oo ihan huono missään.”
Tärkeimmäksi asiaksi teatterin tekemisessä Hannu nimeää nuorison ohjaamisen ja kouluttamisen esiintymisvarmoiksi, avoimiksi ja ystävällisiksi. Niistä taidoista on heille hyötyä myös työmarkkinoilla, eivätkä teatterilla opitut tavat ole pahitteeksi siviilielämässäkään. Nuorisoa saisi vain Hannun mielestä olla enemmän mukana ja ihan vaikka lavasterakennushommissa asti. Kyllä siellä vanhat ukot tarvittaessa neuvoo vaikka kädestä pitäen, jos pelkää ettei osaa jotakin hommaa. Ja muutamat asiat on eristetty niihin erikoistuneille miehille.
Tähänastisista teoksista raskainpana Hannu pitää Viulunsoittaja Katolla -musikaalin tekemistä vuonna 2013, kun piti rakentaa massiiviset lavasteet ja vielä jaksaa harjoitukset päälle. Päivät venyivät hurjimmillaan 18 tuntia pitkiksi ja lavasteporukassa mukanaolevilta näyttelijöiltä alkoi vyöt olemaan jo niin lyhyellä että piti tehdä lisää reikiä lähes viikottain. Toiseksi työläin projekti oli katsomon katteen rakentaminen.
Yleisön Hannu uskoo kiinnittävän huomionsa lavasteiden suureellisuuteen ja esiintyvän joukon kokoon. Joskin myös solistista voimaa teoksesta löytyy vähintäänkin riittävissä määrin. Joukkokohtaukset ja orkesterin saumaton sointi ovat kuitenkin ne tekijät, joista teatterimme tunnetaan ja niitä ihmetellään. Hannu kertoi muutamien puolituttujen ihmetelleen, että: “Miten ne kaikki voi olla niin hyviä laulajia?”. Hannu oli vain naurahtanut ja todennut ettei meillä vähempään tyydytä.
Teosta Hannu suosittelisi aivan kaikille. Myös niille, jotka erheellisesti kuvittelevat että kun ovat nähneet yhden My Fair Ladyn ovat nähneet kaikki. Teatterista tai teatteriin liittyvistä tehtävistä kiinnostuneille hän lähettäisi sellaiset terveiset että tänne vaan äkkiä oppia saamaan. Täällä koulutetaan kyllä tehtävään kuin tehtävään.
Tulevaisuudesta kysyttäessä Hannu on hetken hiljaa ja toteaa sitten että tuskinpa tässä enää ensi vuonna mukana heilutaan, kun harrasteajoneuvo jää heitteille näin keväisin juuri kun sitä pitäisi laittaa ajokuntoon kesäksi. Alkavalta kesältä hän odottaakin ehkä eniten Opelin rattiin pääsemistä, mutta sehän koittaa vasta heinäkuussa kun My Fair Lady on ohi.
Tärkeimmäksi asiaksi teatterin tekemisessä Hannu nimeää nuorison ohjaamisen ja kouluttamisen esiintymisvarmoiksi, avoimiksi ja ystävällisiksi. Niistä taidoista on heille hyötyä myös työmarkkinoilla, eivätkä teatterilla opitut tavat ole pahitteeksi siviilielämässäkään. Nuorisoa saisi vain Hannun mielestä olla enemmän mukana ja ihan vaikka lavasterakennushommissa asti. Kyllä siellä vanhat ukot tarvittaessa neuvoo vaikka kädestä pitäen, jos pelkää ettei osaa jotakin hommaa. Ja muutamat asiat on eristetty niihin erikoistuneille miehille.
Tähänastisista teoksista raskainpana Hannu pitää Viulunsoittaja Katolla -musikaalin tekemistä vuonna 2013, kun piti rakentaa massiiviset lavasteet ja vielä jaksaa harjoitukset päälle. Päivät venyivät hurjimmillaan 18 tuntia pitkiksi ja lavasteporukassa mukanaolevilta näyttelijöiltä alkoi vyöt olemaan jo niin lyhyellä että piti tehdä lisää reikiä lähes viikottain. Toiseksi työläin projekti oli katsomon katteen rakentaminen.
Yleisön Hannu uskoo kiinnittävän huomionsa lavasteiden suureellisuuteen ja esiintyvän joukon kokoon. Joskin myös solistista voimaa teoksesta löytyy vähintäänkin riittävissä määrin. Joukkokohtaukset ja orkesterin saumaton sointi ovat kuitenkin ne tekijät, joista teatterimme tunnetaan ja niitä ihmetellään. Hannu kertoi muutamien puolituttujen ihmetelleen, että: “Miten ne kaikki voi olla niin hyviä laulajia?”. Hannu oli vain naurahtanut ja todennut ettei meillä vähempään tyydytä.
Teosta Hannu suosittelisi aivan kaikille. Myös niille, jotka erheellisesti kuvittelevat että kun ovat nähneet yhden My Fair Ladyn ovat nähneet kaikki. Teatterista tai teatteriin liittyvistä tehtävistä kiinnostuneille hän lähettäisi sellaiset terveiset että tänne vaan äkkiä oppia saamaan. Täällä koulutetaan kyllä tehtävään kuin tehtävään.
Tulevaisuudesta kysyttäessä Hannu on hetken hiljaa ja toteaa sitten että tuskinpa tässä enää ensi vuonna mukana heilutaan, kun harrasteajoneuvo jää heitteille näin keväisin juuri kun sitä pitäisi laittaa ajokuntoon kesäksi. Alkavalta kesältä hän odottaakin ehkä eniten Opelin rattiin pääsemistä, mutta sehän koittaa vasta heinäkuussa kun My Fair Lady on ohi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti