Ruppee si ny toi Pentinkulma kajastammaan

Alkaa olla se Anatevka aika kaukana, vaikka vähän siittä vasta aikaa on. Mutta noppeesti vaan ollaan siältä tultu, niin, että ruppee si ny toi Pentinkulmakin kajastammaan. Vaikka on se kajastanu jo ennenki. Ne on teatteriyhdistyksen puhheenjohtaja ja johtokunta ja maestro kapellimestari ja dramaturgi ja puvustaja ja lavastajaki  ainaki liikkuneet siinä Pentinkulman kulmilla jo piremmän aikaa ja ny sinne on si tullu ohjaajaki. Se onki uus, se ohjaaja. Että tervetulloo si vaan Koskelanki  talloon plonti, että kyllä se on hyvä saara uutta sihtiä tohon ohjaukseenki. Vaikka hyviä ne on olleet ne entisetki.  Ja tosa yhtenä lauantaina sinne Pentinkulmille tuli si koko porukka, usseimmat ainaki, ko oli se rotuktion tappaaminen tosa syyskuun lopulla.

Liepeille tuli Lavastemiäski, ko yhtenä päivänä täsä taannon purettiin ison makasiinin seinistä harmaata lautaa tommonen peräkärryllisen kuarma, raktorin peräkärryllisen siis. Oltiin niinku Ake, Make, Pera ja mä – Asko, Make, Pekka, Hannu ja mää. Ne oli tiukasa ne laurat, isoilla nauloilla kiinni hakattuina. Mää lavastemiäs vanhimpana kiipesin pari metriä permantoa korkeemmalle hakkaamaan ja vääntämään niitä lautoja irti, ko ei niitä nuarempia semmooseen, puttoovat viälä.

Täälä lavastepualella pitäs si seuraavaks kai ruveta purkaan tota Anatevkaa, että ihan kokonaan, alas vaan, että saaraan tillaa Koskelalle ja mitä niitä kaikkia muita Pentinkulmalla onkaan. Ja niitähän on. Että hommia riittää lavasteporukallekin. Mutta ne tosihommat on sillä näyttämöporukalla ja kyllä se ny siltä näyttää, että niillä sitä hommaa vasta onki. Mutta ne kyllä ny näyttää olevan kanssa niin tosissaan, että hyvä siittä tullee. Vaikka sitä ennen kyllä – sanonkos mää – en sano, ko se on niinko liian pruttaalia, mutta kumminki, kyllä siitä lopulta hyvä tullee. Mutta sitä ennen kyllä…

- Arto -