Puukkohipan peruskurssi

Sunnuntaina 21.2.2016 oli taas yksi erikoislaatuinen päivä Ypäjän musiikkiteatterin historiassa.

Tuolloin oli nimittäin teatterin ensimmäiset miekkailuharjoitukset.

Miekkailua olisi tuskin ollut kovin paljoa ensi kesän teoksessa, tai ainakaan sitä ei olisi ehkä harjoiteltu samalla tarkkuudella, ellei ohjaaja Sami O. Vartiainen olisi pyytänyt minua teokseen vastaamaan juuri miekkailusta.

Mutta miksi juuri minä?

No ehkä siksi, että kamppailu-urheilutaustaani kuuluu myös itämaista miekkailua ja nyttemmin olen keskittynyt HEMA:an (Historical European Martial Arts) ja olin siksi luontainen valinta miekkailun opettajaksi. Tilannetta helpottaa myös se, että olen aiempina vuosina kuulunut myös teatterin turvallisuudesta vastaavaan joukkoon.

Kuvat: Juha Lindgren

Mitä siis teimme?

Aloitimme aivan perusteista. Ensimmäisten asioiden joukossa oli oikeaoppinen ote miekasta, terälinjan tärkeys miekkailussa, kardinaalivirheet ja niiden välttäminen. Harjoituksen pääpaino oli kuitenkin perus torjunnoissa ja hyökkäyksissä, joita opetin kanssanäyttelijöille yhteensä seitsemän. Noita seitsemää tullaan käyttämään erinäisissä järjestyksissä kesän teoksessa ja katsojat tulevat luultavasti hämääntymään ja luulemaan, että siellä on useampia erilaisia liikkeitä, mutta kaikki nojaa seitsemään perusliikkeeseen.

Keitä siellä sitten oli?
Miekkailevan osaston koostumus ei ole aivan ideaalinen, kun kaikki eivät luonnollisesti ole huippukuntoisia parikymppisiä ammattinäyttelijöitä. Porukan nuorin oli alta viidentoista ja vanhimmat lähentelevät viittäkymmentä, joukossa sekä miehiä että naisia. Mutta seurakunnan sekavuudesta huolimatta kaikki oppivat perusasiat jopa hämmentävän hyvin.

Jostain kumman syystä herrashenkilöillä oli suurin ongelma olla tekemättä pelkällä voimalla, vaikka miekkailussa ei tarvita juurikaan voimaa vaan tekniikka riittää. Tytöillä taas oli ongelmaa tehdä riittävällä voimalla ja miekkailu meinasi muuttua taputteluksi. Tämä ei toki minua yllättänyt, koska miekat ovat yllättävän painavia tytöille ja yllättävän kevyitä miehille. Onneksi kesään on vielä aikaa ja tyttöjen käsivoimat ehtivät kehittyä ja herrat ehtivät hioa voimankäytön oikealle tasolle ennen esityskautta, joten kaikki käyttävät samaa voimamäärää eikä vahinkoja pääse tapahtumaan. Vaan vielä on edessämme pitkä tie ennenkuin kaikki koreografiat ovat näyttelijöillä lihasmuistissa. Eipä niitä ole minulla vielä paperillakaan kuin pari.
Mutta oliko siellä musikaalista tuttuja hahmoja, kuten Eliza, herra Higgins tai Pickering?

Enpäs kerrokaan, vaan joudutte itse tulemaan kesällä katsomaan kuka siellä miekkailee, ketä vastaan ja kuka sen kalistelun lopulta voittaa.

- Arttu -

Suosikkimusikaalille uusi ilme

Kun kuulin, että tulevana kesänä Ypäjällä esitetään 'My Fair Lady', olin heti innoissani, sillä kyseinen teos kuuluu ehdottomasti suosikkimusikaaleihini. Teatteriversiota en tosin ole koskaan nähnyt, mutta lapsena katsoin musikaalin pohjalta tehdyn elokuvan niin monta kertaa, että tarina ja sen ihana musiikki ovat tuttuakin tutumpia! Täytyy myöntää, että lapsena elokuvaa katsoessa tuli useaankin otteeseen roolitettua näytelmä Ypäjän musiikkiteatterin näyttelijöillä... Mahtavaa on, että nyt yli 20 vuotta myöhemmin Ypäjän Musiikkiteatteri jaksaa yhä porskuttaa ja lavan täyttävät suureksi osin uudet, innokkaat ja nuoret harrastajat! 

Markkinointiryhmä ryhtyi heti syksyllä toimeen ja ensimmäisenä tehtävänä itselläni oli luoda markkinointikirjeitä varten teokselle logo ja visuaalinen ilme. Siinä vaiheessa ei voinut muuta kuin edetä omien ajatusten mukaan, sillä kenelläkään ei ollut vielä tietoa miten teos tullaan toteuttamaan. Itsellä oli tietynlainen romanttinen mielikuva teoksesta ja halusin tuoda mukaan ripauksen vintagea, joten ensimmäinen versio oli sen mukainen.  

Pian kuitenkin selvisi, että ohjaaja & koreografi Sami O. Vartiaisella oli ajatuksena tehdä 'My Fair Ladysta' uudistettu, pirteä ja vauhdikas tulkinta. Nyt kun teoksen luonne on alkanut muotoutua pidemmälle, on ollut luonnollisesti aika muuttaa myös graafinen ilme lähemmäs lopullista tuotosta. Kukat ovat saaneet jäädä, sillä kaupusteleehan Eliza työkseen kukkia kaupungin kaduilla. Värimaailma on muuttunut kuitenkin jossain määrin sen mukaan, mitä puvustaja Piritta Kämi-Conway on teoksen pukuihinkin suunnitellut. Lopullisiin pian painatettaviin julisteisiin ja esitteisiin tulee yllättäen mukaan myös tulta... tässä tulkinnassa kun kipinät sinkoilevat ja tuli leiskuu! 

Jännityksellä odotan, että pääsen näkemään miten harjoitukset etenevät ja teos saa lopullisen muotonsa. Vaikka lavalle en itse tänäkään vuonna ehtinyt, on ihanaa olla mukana produktiossa luomalla oma näkemys suosikkimusikaalista – visuaalisena ilmeenä teoksen markkinointimateriaaleissa.

Tanja Altti

markkinointiryhmäläinen, graafinen suunnittelija ja yhdistyksen sihteeri