Kesä Nizzassa vuonna 1920: meno on iloista ja paikoin riehakastakin. On sydämenmuotoisia punattuja huulia, lyhyitä hiuksia ja Charleston tanssittaa ihmisiä. Tästä saimme maistiaisia viime viikon sunnuntaina Mirellan ja Riinan kanssa, kun saavuimme teatterille Hennan, Henriikan ja puvustaja-Piritan käsittelyyn. Meidät meikattiin ja puvustettiin kuinkas muuten kuin 1920-luvun hengessä ja pääsimme poseeraamaan promomateriaalia varten. Tunnelmaan pystyi eläytymään hyvin, sillä sunnuntaina sattui olemaan kevään ensimmäinen oikeasti lämmin päivä, aurinko paistoi, eikä edes hihattomissa hameissa tullut kylmä!
Nuo kuvaukset saivat oman luottoni tätä teosta kohtaan kasvamaan yhä lisää (jos se on edes mahdollista). Tuli fiilis, että : ”Jes, kyllä, tää on makee juttu!”.
Uskon siis, että koko kesästä teatterilla tulee vähintään yhtä mukava, kuin mitä nuo kuvaukset olivat. Kesä Ranskan maalla ei varmaan kenenkään mielestä kuulosta yhtään hullummalta. Ja kun tähän lisää vielä menevän musiikin ja ihanat ihmiset, on täydellinen paketti koossa.
- Sini -
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti