sunnuntai 19. elokuuta 2012

Puvustamossa kuhisee

Viimeistään tänään moni meistä heitti jäähyväiset myös roolihahmonsa fyysiselle olomuodolle, kun vaatteet ja somisteet palautettiin teatterille. Puvustaja Piritta Kämi-Conway oli vastaanottamassa vaatteita ja tarkastamassa, että kaikki puvut varmasti palautuvat hyvässä kunnossa: pestyinä, paikattuina ja silitettyinä. Piritan urakka jatkuu vielä tämän päivän jälkeenkin, sillä lainavaatteet on palautettava kotiteattereihinsa.


Monikymmenpäisen näyttelijäjoukkion ja orkesterin puvustaminen on takuulla haastava homma. YMT:n puvustukset kuitenkin keräävät ansaitusti kehuja ja kiitosta vuodesta toiseen - niin myös The Boy Friendin osalta. Osa käyttemistämme vaatteista on Ypäjän musiikkiteatterin omista varastoista, osa varta vasten meneillään olevaa produktiota varten ommeltuja, osa lähiseudun muista teattereista lainattua ja osa teatterilaisten omista vaatekomeroista esiin kaivettuja. Puvustajan lisäksi vaatteita fiksailevat vapaaehtoiset, uutterat talkoolaiset.


Niin kuin teatterissa moni muukin asia, on myös puvustuksessa paljon "silmänlumetta". Koulupuvun liivi ei olekaan hienoa villaneulosta vaan fleecehuovasta ommeltu. Villapaidan hiha muokkautuu sukanvarreksi ja retkipatja komeaksi kruunuksi. Vaatteet joutuvat lavalla koville: niiden tulee kestää nopeat vaihdot, kaikki näytelmään kuuluva meno ja melske sekä vielä toimia säässä kuin säässä. Toisaalta esimerkiksi ompeleita voidaan paikotellen tehdä "ronskimmalla kädellä" kun aivan kaikki ei kuitenkaan näy katsomoon asti.


Kun puvustus pelaa, rooliin uiminen helpottuu. Kun puvustus toimii, voi lavalla keskittyä aivan muihin asioihin. Kiitos jälleen Piritta ja tiimi!

- Iina -




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti