torstai 17. huhtikuuta 2014

Messuilua ja muuta markkinointia



Esityskausi lähestyy huimaa vauhtia ensi-illan koittaessa tätä kirjoittaessani jo seitsemän viikon kuluttua. Paljon on työtä tehtävä ennen sitä. Laulut ja tanssit on kaiveltava muistin lokeroista, lavasteet kunnostettava, roolivaatteet huollettava, kahvilatoiminta järjestettävä ja pääsyliput myytävä – noin nyt muutamia mainitakseni. Ja jotta tämä viimeiseksikin mainittu toteutuisi, on teatteria ja esitystämme markkinoitava.

Markkinointi aloitettiin jo joulukuussa, kun uudistin teatterin kotisivut ja tein uuden esitteen tämän vuoden esityspäivillä. Kasurisen Annelen kanssa olimme niitä jakamassa Hämeenlinnan Verkatehtaalla tammikuun alussa. Sen jälkeen on markkinointitiimissä mm. lähetelty markkinointikirjeitä ja lehdistötiedotteita, uudistettu julisteet ja autotarrat, ylläpidetty blogia ja facebook-sivua, tehty lehtimarkkinointisuunnitelmaa ja lehti-ilmoituksia, sekä teetetty uusi YMT-tuubihuivi.

Yksi markkinointitoimenpiteemme toteutui 12. päivä huhtikuuta, kun teatterimme osallistui Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa järjestettäviin Supermessuihin.Kolmekymmenpäinen joukkomme esiintyi pariin otteeseen Kotimaan Matkailumessujen päälavalla. Valmistautuminen messuille jäi hiukan vähänlaiseksi, koska tiivis harjoituskautemme kesän näytöksiä varten on vasta aluillaan. Esiintymisemme meni kuitenkin kaikista alkukankeuksista huolimatta ihan hienosti, ja tunnelma esiintyjien keskuudessa oli iloinen.

Oman jännittävän lisän esiintymiseemme lisäsi normimiehityksen vajavaisuus, eli osan esittämiemme kappaleiden sooloista lauloikin messuilla joku muu kuin mitä teatterin lavalla kesällä nähdään. Virtasen Pekan Tevjen roolia messuilla paikkasi hienosti Mikko Malin, ja Seppo Lukanderin teurastaja Lazar Wolfia Klemelän Samuli. Itse lauloin Kasurisen Riinaa sijaistaen kappaleeseen Puhemies, Puhemies Tevjen vanhimman tyttären Tzeitelin stemman – loistavien laulajien Timosen Mirellan, Anttilan Sinin sekä Mäkirannan Tuulin ja Pihlan kanssa. Hienosti saimme laulun sujumaan harjoitellessamme sitä ensi kertaa yhdessä hetkeä ennen esitystä. Itselläni ei ole juurikaan kokemusta laulamisesta julkisesti yksin tai noin pienessä ryhmässä, saati laulamisesta äänentoiston kanssa. Se aiheuttikin itselleni lisäjännitystä, kun en laulaessani kuullut lainkaan omaa ääntäni. Tottumattomalle laulajalle se onkin aika iso juttu, kun miettii, että laulaako jotain väärää stemmaa vai muuten vain epävireisesti. Ja olihan se jännitys itselläni muutenkin lähes käsin kosketeltavissa… ;)

Hyvää palautetta teatterimme omasta epävarmuudestani huolimatta kuitenkin sai, ja toivon, että esiintymisemme messuilla ei ainakaan toiminut yleisöä karkottavana, vaan sen sijaan innostaa ihmiset Tampereen seudultakin varaamaan lippuja runsain mitoin ja tulemaan kesän alussa meitä katsomaan ja kuulemaan.

- Tanja -

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti