On ensi-iltaa kolme päivää,
kahvia menee yötä päivää.
Niilläkin rahoilla olis varmaan velat kuitattu, mutta
silloin ei olis koko prosessi edes alkanu.
Ei kaikki aina paikalla oo,
on töitä ja muuta sembaloo.
Saattaa sää myös rokottaa,
vaikkakin sinne meidät laitetaan räntään laulamaan.
On puvut ehkä kasassa, ei niistä tiedä? Kangasta joka
paikassa.
Liiketkin menee niin ja näin,
ehkä väärinpäin.
Plarejakin jossain saatta vilahtaa, mutta se suottakoon, kunhan ohjaaja ei niitä nähdä saa.
Saattaa päässä kilahtaa!
Ei hiukset pysy kasassa,
pinnejä joka paikassa.
Naamakin tarvis meikkiä,
että lavalle uskaltais sännätä.
Mikkikin kaihertaa ei pysy paikallaan, ei laulusta kiinni
saa.
Mikä kohta soitetaan?
Miksi me sitten tänne tullaan? Me ollaan tarpeeks hulluja
tähän hommaan.
Meiltä löytyy sisua ja kanttia olla lavalla, vaikkakin
joskus tuntuu ettei huvita.
Siis lippua ostamaan ja näytökseen saapukaa.
Koskaan ei tiedä mitä tapahtuu, on yllätyksiä näytös
pullollaan!
- Tuike -
 |
| Kuva: Tuike Oja |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti